Tiedätkö miten hyvä, haudutettu uunipuuro tehdään? En minäkään, mutta eikös siinä tärkeintä ole se, että puuro saa hautua rauhassa, omaan tahtiinsa, juuri niin pitkään kuin tarvis on. Välillä sitä käydään hiljaa hämmentämässä, mutta muuten ei häiritä.
Samalla lailla syntyi minun työhyvinvointipalveluita, työyhteisövalmennuksia ja coachausta tarjoava Kanssamatkaajani. Ensin se oli hyvin hiljaa, antoi minun etsiä, kokeilla, lyödä päätä seinään satojen työhakemusten kanssa, ihmetellä, turhautua, hämmentyä, (lähes) luopua. Sitten pulpahti ensimmäisen kerran: Jonkun kanssa jutellessa vain pääsi suusta että omaa firmaa kohtihan tässä mennään. Kun se pääsi suusta, niin häkellyin totaalisesti, minulla kun ei ole tapana keskeneräisistä suunnitelmista puhua kenellekään, kerron sitten kun on valmista. Sen jälkeen pulpahti useamman kerran, ja ymmärsin että alitajuntahan se siellä vienosti viestittelee. Ymmärsin myös sen, että kaikki valmistuu juuri sillä tahdilla kuin pitää ja mikä minulle on oikea, ja rupesin vain keräilemään muistiin ajatuksia silloin kun niitä tuli, hoputtamatta. Yhtenä aamuna aamiaista syödessä nimiaihioita rupesi pulpahtelemaan, ja siinä kahviin asti päästessä olinkin jo rekisteröimässä domainia yritykseni nimelle.
Elokuussa valmistuin Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelmasta, ja se oppi on tulevan tekemiseni kivijalka. Haluan auttaa yrityksiä ja ihmisiä: Kun ihmiset voivat paremmin, voivat myös yritykset paremmin, ja kun yritykset voivat paremmin, voivat myös yritysten omistajat paremmin. Meillä on vielä aivan liikaa huonosti voivia yrityksiä ja työntekijöitä, joiden tarpeet ja toiveet eivät kohtaa. Meidän pitää oppia kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiamme. Minulla on tähän paljon työkaluja sekä työhyvinvointiopintojen, NLP:n että myös kaiken aikaisemman markkinoinnin ja asiakkuuksien hoidon kokemukseni kautta. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia ja yksiselitteisiä, vaan vaativat laajaa näkemystä ja kokemusta, ja uskon että siinä monipuolinen kokemukseni on suuri vahvuus.
Kuuntelun, vuorovaikutuksen, erilaisuuden ymmärtämiseen olen saanut valtavasti oppia NLP:n (Neuro-linquistic Programming) opintojeni kautta. Sukelsin NLP:n maailmaan ensimmäisen kerran syksyllä 2015 kun työttömänä osallistuin NLP Practitioner -koulutukseen, ja aika lailla heti tiesin, että nyt se on löytynyt, se minun intohimoni. Se jota jokaisessa työnhakukoulutuksessa pyydetään etsimään jotta voisi sen ympärille uuden tekemisen rakentaa, ja joka työttömälle saattaa helposti aiheuttaa lisää ahdistusta, kun ei sitä intohimoa välttämättä ole, tai jos on niin ei sen ympärille mitään duunia rakenneta! Präkkärin jälkeen NLP-matka jatkui itsestään selvänä koko virallisen polun päähän asti (NLP Practitioner, Master Practitioner, Associate Trainer + 2 apuopettajuuskurssia), ja valmistuin NLP Traineriksi maaliskuussa 2019. NLP:n selittäminen vaatii ihan oman blogikirjoituksensa, joten siihen palataan myöhemmin 🙂
Nyt ollaan siis uuden ääressä, ja tunteet menevät vuoristorataa kauhusta unet vievään innostukseen ja kaikkea siltä väliltä. Kaikki tunteet on ok, ja tärkein on kuitenkin tämä: Tunne siitä että teen nyt sitä mitä minulle on oikein.