Viimeisen vuoden aikana, suurten muutosten keskellä, on kirkastunut tosi selkeästi se, että oma kehitykseni ja tekemiseni ei perustu tarkkaan määriteltyihin tavoitteisiin tai selkeää päämäärää kohti liikkumiseen. Se perustuu itselleni oikeaan suuntaan kulkemiseen, joka nyt on monen haasteen kautta kirkastunut: Haluan omalta osaltani olla mukana rakentamassa parempaa ja paremmin voivaa työelämää.
Uuden tekemiseni pohjana on NLP ja työhyvinvoinnin opinnot, ja olen hyvin vahvasti tuntenut, että erilaiset asiat, erilaiset kohtaamiset ja tapahtumat ovat vieneet minua eteenpäin kohti jotain – ja nyt tiedän että mitä se jotain on. LinkedIn:ssä on viime päivinä kulkenut päivitysten aiheena #työvuosikymmen, ja tämä antoi syyn tarkastella tätä polkuani myös työni kautta, että löytyykö sieltä selkeää suuntaa tai näkyykö siellä jollain tapaa se, minne olen ollut menossa? Tässä mennyt vuosikymmen oman työni kautta katsottuna:
– 2010 Mediatoimisto Voitto + loppuvuodesta vaihto A-lehtiin. ”Ootko sä ihan viisas, vaihdat vakipaikan asiakkuusjohtajana määräaikaiseen mammaloman sijaisuuteen?!”
– 2011 A-lehdet + loppuvuodesta Helsinki Business College (paremmin tunnettu Suomen Liikemiesten Kauppaopistona)
– 2011-2014 HBC, loppuvuodesta 2014 omasta pyynnöstäni ulos talosta yt-neuvottelujen yhteydessä. ”Ootko sä ihan viisas, oikeesti jätät hyvän markkinointipäällikön pestin ja hyppäät tyhjän päälle, tiedätkö sä miten vaikea tilanne taloudessa nyt on, ja yli 40-vuotiashan on markkinoinnissa jo toinen jalka haudassa!!”
– 2015-2019 pääasiassa työtön. Ja todellisuudessa kaikkea muuta kuin työtön. Puoli vuotta Keskuskauppakamarilla 2017, Wannadon listoilla 2018, NLP Trainer -koulutuspolku (Practitioner, Master Practitioner, Trainer + 2 apuopettajuusjaksoa), Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelma + kursseja Tampereen avoimessa yliopistossa, projektityötä oman yrityksen kautta. Vapaaehtoistyötä, avustajana TV-sarjassa, ystävien lasten / kissojen / koirien takuuhoitaja, käynyt kymmenissä seminaareissa, maalannut, nauttinut siitä että voin lähteä salille tai lenkille keskellä päivää, lukenut satoja kirjoja. Ja niin paljon paljon muuta.
Minulle on monta kertaa sanottu että kyllä sä oot rohkea. Rohkeaksi olen harvoin itseni tuntenut, koska isot muutokset ja hypyt tuntemattomaan ovat olleet jotain, joka minun on täytynyt tehdä, koska tunne siihen on ollut niin vahva. 12 mediatoimistovuoden aikana tunsin pitkään, että haluan nähdä markkinointia toiselta puolen pöytää, myös sieltä asiakkaan näkökulmasta. Siksi hyppäsin hyvästä asiakkuusjohtajan pestistä vuoden sijaisuuteen, tietämättä että mitä sitten sen jälkeen. Se varmasti oli se perussyy, mutta olisiko pohjalla kuitenkin jo silloin kuiskaillut polku sinne, missä nyt olen?
Mediatoimistossa tunsin monta kertaa, että en tee mitään tarpeellista ja hyvää, ja että tämä kaikki on liian materialistista ja kaupallista. Melkoinen yllätys olikin se, kun yhdessä NLP-harkassa sukellettiin syvälle johonkin aikaisempaan työtehtävääni mediatoimistossa, ja sieltä löytyi kaiken tekemiseni perussyy: Auttaminen. Tein työni mahdollisimman hyvin, jotta asiakkaani voisi keskittyä omaan työhönsä täysillä, tarvitsematta huolehtia siitä osuudesta jonka minä tein. Tein työtäni jotta asiakkaallani olisi helpompaa. Koin hyvin vahvasti sen harkan ja hetken, kun ymmärsin että kaikessa siellä usein turhaksi ja kaupalliseksi tuntuneessa ympäristössä minua motivoiva ja eteenpäin työntävä perushalu, oma missioni, oli ja on auttaminen.
Polkuni tähän pisteeseen on ollut pitkä, haastava ja usein lannistavalta tuntuva, mutta voi miten antoisa ja opettava se polku onkaan ollut!